Nyt on Dalilla takana ensimmäiset puoli vuotta. Kovasti on kasvanut. Painoa on nelisenkymmentä kiloa ja korkeuttakin ihan mukavasti. Takapää menee korkeudessa etupäätä karkuun, mutta kyllä se sit jossain vaiheessa tasoittuu. Hampaat on kaikki vaihdettu, vaikka alakulmurin kanssa olikin vähän vääntöä. Pentukarva alkaa olla nyt hurjassa vaihdossa.

 

 

Metsässä on niin paljon lunta, että siellä ei voi oikein temmeltää. Ettei vaan lumessa tarpominen aiheuta hallaa jaloille. Mamma on jaloista tosi tarkkana. Nyt kun ollaan sit oltu ihmisten ilmoilla ulkoilemassa, niin Dali on hieman pörissyt vastaan tuleville ihmisille ja koirille. Siitä mamma ei pidä lainkaan ja sen eteen tehdään nyt tosi paljon töitä, että vastaantulijat voi ohittaa ilman suurempia meteleitä. Ollaan menossa kylläkin oikeaan suuntaan. Saadaan hyviä neuvoja pentukurssilta, jota käydään aina kerran viikossa. Pentukurssilla ollaankin opittu ihan mukavasti asioita. Katsekontaktista Dali vielä perusta, mutta kyllä sitä aina välillä tarjoaa.

 

Kotona tapahtuvat käsittelyt sujuu Dalilta hyvin. Korvien puhdistus on asia, joka saa koiran katoamaan näkyvistä, mutta tietäähän tuo sen, että puhdistus on joka tapauksessa edessä, vaikka karkuun yrittääkin. Harjaaminen on yksi lempparijuttuja. Ulkoilun jälkeen on ihanan rentouttavaa kun otetaan harjat ja aloitetaan kuopsuttelu. Dali vajoaa uneen ja herätessään on sit turkiltaan upeassa kunnossa.

Dali ulkoili muutaman tyttöleon kanssa ja kyllä oli mukava viettää muutama hetkin oman rodun seurassa. Dali oli kuin isompikin poika tyttöjen joukossa.

 

 Nauttikaahan talvisista maisemista! Ihanaa kun tuo aurinkokin on jo ruvennut pilkistelemään, alkaa tulla keväinen olo.